Isä olen täällä maailman toisella puolen,
Ja laulan pappadaduda pa pappa du dadappa!
Äiti älä pelkää kyllä pidän itsestäin huolen,
Ja laulan pappadaduda pa pappa du dadappa!

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Vuorikiipeilyä!

Tänään kiivettiin Tomin kanssa Via Ferrata-rata Fort l'Ecluse Jura-vuorilla! Alkuun tuntui hiukan jännältä, mutta siinä kiivetessä alkoi tottumaan ja loppumatka sujuikin todella hyvin! Radan pituus oli n. 400m ja kiipeilyn lisäksi kerran piti mennä pari metria lankkua pitkin, sekä yksi sola ylittää vaijereiden varassa! Hurjaa :D Siinä oli siis kallioon tehty kiipeilyrata, joka mennään turvavaljaiden ja -vaijerin kanssa. Kallioon oli kiinnitetty askelmia, mutta joissain kohdissa joutui oikeasti ottamaan vain kalliosta kiinni ja oli myös kohtia jotka olivat ns. miinuskulmassa, joten täytyi oikeasti roikkua käsillä, koska painoa ei saanu pidettyä jaloilla! Aika rankka se oli ja kädet on ihan rakoilla, mutta todellakin sen arvosta! Teletappeja kompaten: "Uudestaan!!" :D Sen jälkeen käytiin lounaalla ja haettiin Kia ja Cami kotoa ja lähdettiin vielä kävelylle samaiselle vuorelle. Kyllä se vaan on rankkaa kävellä edes vain muutamia kilometrejä vuorta ylös, mutta pakko myöntää, että alas tuleminen oli vaikeampaa! :D Nyt tuntuu, että jotain on oikeasti tehnyt.. lihakset huutaa Halleluujaa :D




Oon kyllä aika kämmäri ton kameran kanssa. Ekalla kerralla, kun käytiin ajelulla Salévella, kamera unohtui kotiin ja nyt siitä loppui akku kesken kaiken!! Seuraavalla kerralla kyllä varmistan, että kamera tulee varmasti mukaan vuorille -akku täynnä! :D

Perjantaina mulla oli siis "iltavuoro". Anna ja Björn lähtivät lounaan jälkeen Geneveen ja minä jäin tyttöjen kanssa. Kaikki meni todella hyvin! Sain juuri silloin kuulla hyviä uutisia lennoistani Amerikkaan, sillä lentomatkassani Helsinki - Pariisi - Salt Lake City - Idaho Falls oli ongelma lyhyen vaihtoajan vuoksi Pariisissa. Suunnitelmissa on siis lentää Pariisiin jo edellisenä päivänä, mutta matkalla en saa poiketa yksin missään, vaan minulla pitää olla joku täysi-ikäinen "saattaja" mukana. Hyvät uutiset siis oli, että Mariushan sinne mua lähtee saattamaan, joten saadaan viettää viimeinen päivä ja yö ennen mun vaihtovuotta Pariisissa!! Pointtihan oli, että hyvät uutiset saivat mut tosi tosi hyvälle tuulelle, joka tarttui heti tyttöihinkin, niin meillä oli tosi mukava iltapäivä ja päivällisen jälkeen iltatoimetkin sujuivat mallikaasti ja tytöt menivät kiltisti nukkumaan! Annan ja Björnin tultua takas hieman ennen puolta yötä, pääsin minäkin vetäytymään omaan pikku kämppääni unten maille. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti